Taylor marglišur
Fyrsta stigs DJ
Annars stigs DJ
Randskilyrši
  Ķ stęršfręšigreiningu eru diffurjöfnur leystar ķ žremur skrefum:
  1. Vandamįl er tjįš meš stęršfręšiformślu, t.d.  y' – y/x = x
  2. Fundin er lausnarformśla,   y = x · (k + x). Žetta er almenn lausn diffurjöfnunnar.
  3. Upphafsskilyrši eru notuš til aš įkvarša k. Žaš gefur eina sérstaka lausn.
Sķšan mį nota formślu sérstöku lausnarinnar til žess aš svara žvķ hvaša gildi y tekur fyrir öll gefin x į einhverju bili og teikna feril lausnarinnar.

Gallinn viš žessa ašferš er sį aš žaš er ekki vķst aš viš getum fundiš lausnarformśluna. Žį veršum viš aš snśa dęminu viš og rekja einn lausnarferil įn žess aš leysa dęmiš almennt:

  1. Upphafsskilyršin segja til um žaš hvar lausnarferilinn byrjar.
  2. Diffurjafnan er notuš til aš reikna nęsta punkt į lausnarferlinum.
  3. Viš fęrum okkur ķ nżja punktinn og reiknum nęsta punkt, o.sv.frv.
Žessi ašferš hefur žann kost aš viš getum rakiš lausnarferil allra diffurjafna nokkuš nįkvęmlega įn žess aš leysa jöfnuna. Gallinn er sį aš óhjįkvęmilega veršur einhver skekkja ķ lausninni og svo er lausnin takmörkuš viš ein tiltekin upphafsskilyrši og viš erum engu nęr um almenna lausn diffurjöfnunnar. En betri er einn fugl ķ hendi en tveir ķ skógi!

Žessi seinni leiš til aš finna lausnarferil diffurjöfnu tilheyrir tölulegum ašferšum žar sem tölulegar lausnir byggšar į įkvešnum tölulegum forsendum koma ķ staš almennra lausna og algebrureikninga. Meš tilkomu tölvanna hefur notagildi og mikilvęgi tölulegra ašferša aukist mikiš og žeim er beitt į öllum svišum stęršfręšigreiningar. Fręšin um žaš heita töluleg greining og helsta vandamįliš sem žar er glķmt viš eru uppsafnašar skekkjur ķ talnareikningum meš endanlegum fjölda aukastafa.